Elämänhallinta kaiken kiireen keskellä edellyttää energisyyttä sekä toimivia itsensä johtamisen taitoja. Jos savu nousee korvista ja laikka hakkaa punaisena rajoitinta vasten pitkin päivää, on jotain pahasti pielessä. Tällöin on syytä pysähtyä ja mietiskellä, miten elämää kuluttavan laskuvireen saisi käännettyä nautinnolliseksi nousuvireeksi, ennen kuin kuormitus ehtii liiaksi kumuloitumaan. Ilman pysähtymistä ja itsensä tutkiskelua on edessä, ennemmin tai myöhemmin, uupumus. Tällöin oman toiminnan johtaminen sekä itselle tärkeiden tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuvat merkittävästi.

 

Palautumisvaje on ensiaskel aikaansaamattomuuteen

Liiallinen arjen ja työn kuormitus aiheuttaa palautumisvajetta, jonka parissa kamppailee eri raporttien mukaan jopa yli 50% työväestöstä. Tätä väitettä tukee muun muassa aivotutkija Minna Huotilaisen haastattelu, Ilta Sanomien terveysosiossa 10.3.2021, jossa hän toteaa: “Työolobarometrin mukaan tällä hetkellä yli puolet ihmisistä kertoo kokevansa työssään liiallista kiirettä, joka haittaa työntekoa, tai uupumusta, väsymystä sekä riittämättömyyden tai jaksamattomuuden tunteita.”

Suurella osalla työväestöstä voimavarat eivät toisin sanoen ole asianmukaisella tasolla, jotta energia riittäisi elämästä nauttimiseen. Alipalautuminen on omiaan lisäämään myös erilaisia mielen hyvinvointiin liittyviä ongelmia, jotka nousivat Kelan selvityksen mukaan yleisimmäksi perusteeksi sairauspäivärahalle jo vuonna 2018. Erilaiset mielen haasteet ovat siis ohittaneet jopa tuki- ja liikuntaelinten ongelmat sairauspoissaolopäivien määrässä mitattuna. Jos voimavarat loppuvat kesken työpäivän, ei vapaa-ajan tunteihin kohdistuviin odotuksiin voi enää asettaa kovin suuria vaatimuksia. Vastarohdoksi tarvitaan ennakoivaa vastuunottoa omasta hyvinvoinnista, joka edellyttää itsensä johtamisen taitoa!

”Alipalautuminen on omiaan lisäämään erilaisia mielen hyvinvointiin liittyviä ongelmia”

 

Niin makaat kuin petaat

Henkilökohtaisen vireystilan ylläpitäminen ja itsensä johtaminen ovat suuresti riippuvaisia motivaation tuottamasta energiasta. Motivaatiota voidaan kuvata psyykkiseksi tilaksi, joka määrittää sen vireyden, jolla erilaisiin toimintoihin ryhdytään. Motivaatio rakentuu näin ollen ensin mielessä ja sen ylläpitämiseen vaikutetaan merkittävästi muun muassa tavoitteiden asettamisen taidoilla. Motivaatio ei kuitenkaan ole vain psykologinen ilmiö. Psykologisen vireystilan perustan muodostaa jokaisen yksilön henkilökohtainen fysiologinen reservi, joka koostuu geeniperimän lisäksi palautumisesta, ravinnosta ja aktiivisuudesta. Jos nukkuu huonosti, syö miten sattuuu sekä fyysinen aktiivisuus on alhaisella tasolla, ei jaksa orientoitua ja motivoitua niihin tavoitteisiin, joita kohden kurkottaa.

Kiireisen työpäivän päälle voi esimerkiksi tuntua hyvältä idealta rojahtaa sohvalle tv:n ääreen ja napostella siinä samalla jotain epämääräistä suuhunpantavaa pitkin iltaa. Sohvanpohjalle poteroituminen ja ravinneköyhän ravinnon rouskuttelu eivät kuitenkaan edistä laadukkaan yöunen, saati seuraavan päivän energisen vireystilan turvaamista millään tavalla. Pidemmän päälle vastaava toiminta nakertaa niin psyykkistä kuin fyysistä kapasiteettia ja altistaa ylipainolle, erilaisille mielen haasteille sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Edellisten myötä riski sairastua 2 tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verensuonitauteihin kasvaa merkittävästi. Huomionarvoista on myös se, että joka toinen suomalainen sairastaa jo tällä hetkellä jotakin elintapasairautta tai omaa vähintään kohonneen riskin sairastumiseen!

”Jos nukkuu huonosti, syö miten sattuuu sekä fyysinen aktiivisuus on alhaisella tasolla, ei jaksa orientoitua ja motivoitua niihin tavoitteisiin, joita kohden kurkottaa”

 

Nautinnollinen nousuvire

Kun oma osaaminen on riittävällä tasolla, pystyy voittavien valintojen ja pienien tekojen avulla pitämään hyvää yleisvirettä yllä koko valveillaoajan. Kokonaiskuormituksen hallinnan taito vaikuttaa positiivisesti muun muassa aikaansaamiseen, painonhallintaan, unenlaatuun sekä työkuormituksesta, kuntoilusta ja mielen kuormasta palautumiseen. Energisenä ja motivoituneena olemme luonnollisesti myös entistä arvokkaampia niin itselle ja läheisille kuin työnantajalle. Tällöin kaikki ovat voittajia! Ota haltuun seuraavat vinkit, joiden avulla voit vaikuttaa vireystilaasi ja elää entistä energisempää, sitoutuneempaa ja tuloksekkaampaa elämää.

 

1. Arvosta unta

Laadukas uni on ylivertainen keino niin fyysisestä kuin psyykkisestä kuormituksesta palautumiseen. Unen aikana elimistö huoltaa muun muassa immuunijärjestelmää, poistaa kertyneitä kuona-aineita, korjaa syntyneitä soluvaurioita, lajittelee ja tallentaa tietoa oikeisiin muistilokeroihin sekä lataa niin psyykkisiä kuin fyysisiä akkuja. Kokonaisvaltaisen huollon onnistumisesta kertoo energisyyden lisäksi myös se, että luovuus ja ajatukset kukoistavat. Opi siis arvostamaan unta ja panosta sen laatuun jo valveillaoloajan toiminnalla!

 

2. Rytmitä ruokailua

Nautinnon ja vireyden lisäksi ravinnon olennaisin merkitys on antaa energiaa ja ravintoaineita elintoimintojen ylläpitämiseen sekä fyysisen aktiivisuuden aiheuttaman energiankulutuksen kattamiseen. Päivittäisessä ruokailussa edellinen tarkoittaa aivan perusasioita, mutta erinäisiin kikkailuihin sortuminen on varsin yleistä ja saattaa romuttaa vireyden lisäksi terveyden.

Löytämällä itselle sopiva ruokailurytmi ja suhtautumalla joustavasti syömiseen, tehdään ihmeitä niin nälänhallinnan, vireystilan kuin yleisen hyvinvoinnin kannalta. Kun olo on energinen ja fiilis hyvä, on myös tuloksenteko, asiassa kuin asiassa, enemmän kuin todennäköistä!

 

3. Tauota työpäivää

Kognitiivisen kapasiteetin ylikuormittuminen näkyy muun muassa vireystilan notkahtamisena. Lyhyet, työn lomassa toteutettavat, aktiiviset mikrotauot, tukevat hyvän vireystilan ylläpitämistä. Istumisen tauottaminen, hengitysharjoitukset, ruokailun rytmittäminen ja portaiden valitseminen hissin sijaan, ovat merkittäviä tekoja niin vireyden kuin terveyden näkökulmasta.

Pelkästään pepun nostaminen penkistä ylös aktivoi aineenvaihduntaa ja pistää asentoa ylläpitävät lihakset toimimaan. Pienen jaloittelun yhteydessä toteutettu hengitysharjoitus taas antaa mielelle sen tarvitseman hetkellisen hengähdystauon.

”Energisenä ja motivoituneena olemme entistä arvokkaampia niin itselle ja läheisille kuin työnantajalle”