Onnistuneen muutosmatkan avaintekijät
Elämäntapoihin liittyvät muutokset ovat puheenaiheina varsin yleisiä. Hyvä niin. Mikäpä olisi tärkeämpää kuin tavoitella parempaa terveyttä ja hyvinvointia, sen kaikessa moninaisuudessaan. Muutosmatkoille ja etenkin niissä onnistumisille on myös tarvetta. Vaikka elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, eri raporttien mukaan suuri osa työikäisistä kokee vaihtelevia ylikuormituksen oireita. Muun muassa erilaiset mielenterveyden haasteet nousivat jo vuonna 2019 suurimmaksi sairauspoissaolojen osatekijäksi. Ainakin näiden tietojen valossa on enemmän kuin tarpeellista, että ihmiset investoisivat omaan hyvinvointiinsa. Haaste on kuitenkin useimmiten siinä, että omaan pääomaan aletaan panostamaan varsin myöhäisessä vaiheessa, usein jo jonkinlaisen uupumuksen vallitessa. Energiaa ja osaamista hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä erilaisten onnistumisten mahdollistamiseen kannattaa näin ollen vaalia kaiken aikaa. Avaimet edellisiin, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla, rakentuvat ja ovat seurausta riittävästä toimeenpanoenergiasta, hyvin asetetuista tavoitteista sekä taidosta johtaa asetettuja tavoitteita tuloksekkaasti.
Kohti hyvinvointia
Ennen varsinaista muutosmatkaa kannattaa kysyä itseltään: “Mitä tapahtuu, jos elämäni ei muutu millään tavalla?” Jos koet elämän olevan laiffia juuri tällaisenaan ja et näe tarvetta muutokselle, on asiat enemmän kuin mainiosti. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että asiat saattavat muuttua, vaikka niiden ei haluaisi muuttuvan. Tämän vuoksi muutostaitojen haltuun ottaminen jo ennakoivasti, on enemmän kuin järkevää. Olipa muutostarpeet havaittavissa jo nyt tai kyseessä ennakoiva prosessi, ei tulevaan seikkailuun kannata rynnätä suin päin.
Muistuta itseäsi heti alkuun, että matkaa voi jatkaa vain siitä pisteestä, missä on nyt. Tästä johtuen aluksi kannattaa pysähtyä tarkastelemaan nykyistä elämäntilannetta, mutta myös sitä, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Liiallinen peräpeiliin tuijottaminen ei ole tarpeen, mutta menneisyydestä saattaa löytyä seikkoja, jotka on syytä huomioida tulevaa seikkailua suunniteltaessa. Tarkastelun alle kannattaa ottaa muun muassa terveyteen, talouteen, ihmissuhteisiin sekä työhön/opiskeluun liittyvät yksityiskohdat. Kaikki edelliset saattavat tuoda esiin asioita, jotka on tärkeä huomioida ja joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia tulevan muutosmatkan onnistumiseen, mutta ennen kaikkea sen mielekkyyteen.
”Matkaa voi jatkaa vain siitä pisteestä, missä on nyt”
Energiaa itsesi johtamiseen
Energia on kaiken aikaansaamisen perusta. Se on polttoainetta, jota saadaan muun muassa riittävästä ja riittävän laadukkaasta unesta ja ravinnosta. Jos edelliset eivät ole asianmukaisella tasolla, syntyy energiavaje, joka on ensiaskel aikaansaamattomuuteen.
Energiavajeen seurauksesta niin vireystila, aikaansaaminen kuin motivaatio sakkaavat. Kaikki edelliset ovat erityisen tärkeitä tekijöitä matkan jatkumisen kannalta. Palautumiseen ja vireystasoon vaikuttaviin tekijöihin kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota. Hyvän vireystilan turvin lisääntyy kyvykkyys tehdä laadukkaita ratkaisuja, joilla tuloksekas muutosmatka etenee mallikkaasti.
”Energiavaje on ensiaskel aikaansaamattomuuteen”
Johda itsesi tuloksiin
Muutos ilman päätöstä, on pelkkää päiväunta. Mikä tahansa muutos edellyttää päätöstä nykyisen kurssin oikaisemisesta halutun suuntaiseksi. Kun päätös ja sen tueksi tehty nykytilan tunnistaminen sekä vireystilan varmistaminen on suoritettu, on seuraavan askeleen aika. On selvitettävä, mitä edellytyksiä päämäärään navigoiminen vaatii ja lähdettävä kehittämään itseään vastaamaan kyseisiä vaatimuksia.
Ainakin oman tahtotila, kyvyt, resurssit sekä ulkopuolinen tuki ovat tarkastelemisen arvoisia asioita. Edelliset ovat avainasemassa missä tahansa onnistumisissa. Näitä muutosmatkan kannalta tärkeitä osatekijöitä kartoittaessa, on hyvä kysyä itseltään useammin kuin kerran seuraavat kysymykset: “Kuinka tärkeä tavoite ihan oikeasti minulle on?” ja “Mitä olen valmis tekemään tavoitteen eteen?”. Huolellinen valmistautuminen ja itsensä kehittäminen kannattaa. Kokonaisuuden hahmottaminen nimittäin lisää itseluottamusta ja motivaatiota sekä vähentää oleellisesti päämäärätöntä muutosusvassa rämpimistä. Näin turvataan niin matkan mielekkyys kuin askeleiden kulkeutuminen päämäärätietoisesti tavoitetta kohti.
”Muutos ilman päätöstä, on pelkkää päiväunta”
Tavoitteet rantakuntoon
Tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia, arvolatautuneita voimia. Niiden avulla toteutetaan suunnitelmia, jotka muuttavat elämää. Hyvinvointia edistettäessä ja muutosta tavoiteltaessa on tavoitteenasettamisen taidot oltava enemmän kuin hallussa. Kun osaat asettaa itsellesi merkitykselliset ja innostavat tavoitteet, saavat ne jo itsessään aikaan liikettä, joka on päämäärän saavuttamisen kannalta välttämätöntä.
Lopputulos-, prosessi- ja kehitystavoitteet ovat kaikki tärkeitä tulevaa muutosmatkaa viitoittavia tekijöitä. Kun motivaatio on kirkkaan lopputulostavoitteen avulla saatu roihuamaan, on tärkeää pohtia miten roihu saadaan pidettyä yllä prosessi- ja kehitystavoitteiden avulla. Mitä suurempi tavoite edessä häämöttää, sitä tärkeämpää eri tavoitemuotojen työstäminen rantakuntoon on.
”Tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia, arvolatautuneita voimia”
Fyysinen suorituskyky
Valehtelisin, jos väittäisin, ettei fyysinen suorituskyky ole tavoitteiden toteuttamisen kannalta tärkeää. Vaikka varsinainen muutoshanke ei kohdistuisi fyysisen suorituskyvyn kohentamiseen, tarvitaan riittävää fyysistä reserviä turvaamaan varavoimaa arjen ja kyseisen hankkeen tarpeisiin. Fyysisellä suorituskyvyllä on myös merkittävä yhteys palautumiseen ja vireystasoon. Tämän vuoksi jokaisen muutosmatkalaisen kannattaa pohtia, olisiko omassa fyysisessä suorituskyvyssä parantamisen varaa.
Fyysisten voimavarojen loppuminen jo työ/opiskelupäivän aikana johtaa siihen, että kyseinen henkilö on parhaimmillaan työ/opiskeluaikana (tai osan siitä) ja heikoimmillaan vapaa-aikana. Liiallinen kuormitus suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin johtaa täten ennemmin tai myöhemmin muutoshankkeen päättymiseen ennen aikojaan. Edellinen on hyvä pitää mielessä, myös suorituskykyä kehitettäessä. Kehitä suorituskykyäsi siis ei niin paljon kuin mahdollista, vaan niin vähän kuin on tarpeen -periaateen mukaisesti!
”Kehitä varavoimaa arjen tarpeisiin”
Mielen taidot
Mieli on käyttöliittymä elämään. Pelkkä tietämys terveellisistä elämäntavoista ei välttämättä siirry fiksuiksi arjen toimintamalleiksi. Tämä alleviivaa sitä, että ihmisen käyttäytymistä ohjaavat muutkin tekijät kuin pelkkä tieto. Mielen taidoilla voidaan vaikuttaa haluttuihin käyttäytymismalleihin. Päämäärän saavuttaminen edellyttää täten ajattelu- ja tunnesäätelytaitojen haltuun ottamista.
On tärkeää tunnistaa itselle merkityksellinen elämänsisältö ja sitoutua siihen tekojen tasolla. Tekoihin omistautumista helpottaa kyky hyväksyä epämiellyttäviä tunteita sekä taito irrottautua tarvittaessa omista ajatusmalleista. Käytännön tasolla tämä näkyy parempana läsnäolona sekä vähäisempänä murehtimisena ja stressaamisena. Edellä mainitut teemat liittyvät psykologiseen joustavuuteen, joka sisältää onnistuneen muutoksen kannalta tärkeitä mielen taitoja.
”Mieli on käyttöliittymä elämään”
Aikaansaaminen
Asioissa onnistuminen edellyttää kykyä laittaa toimeen tavoitteenmukaisia tekoja silloinkin, kun motivaation myötätuuli ei puhaltele. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että motivoituneena ihminen voi saada aikaan sen, mihin motivaatio riittää. Ei sitä, mihin hän todellisuudessa pystyy.
Jos aikoo saada aikaan sen, mihin rahkeet todella riittävät, tarvitaan motivaation lisäksi luottamusta omiin kykyihin (itseluottamus), taitoja riittävän energian ja vireystason ylläpitämiseen (työskentelyvire) sekä substanssiosaamista työskenneltävään asiaan liittyen (tavoitteenhallinta). Kaikki edellä mainitut ovat toimeenpanemisen taitoja, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä onnistuneen muutosmatkan kannalta.
”Asioissa onnistuminen edellyttää kykyä laittaa toimeen tavoitteenmukaisia tekoja silloinkin, kun motivaation myötätuuli ei puhaltele”
Hyvinvointikatsaus
Kun yksi muutosmatka saavuttaa päämääränsä, kannattaa pysähtyä tarkastelemaan nykyistä elämäntilannetta hyvinvointikatsauksen merkeissä. Miettiä, mitä uusi elämäntilanne mahdollistaa, ja toistaa kysymys: “Mitä tapahtuu, jos elämäni ei muutu millään tavalla?”.
Elämäähän voi ajatella jatkuvana löytöretkenä. Seikkailuna, joka vie alituiseen kohti uusia henkilökohtaisia tavoitteita ja unelmia. Ei ole kenenkään onni, että erilaiset hyvinvointitavoitteet pölyttyvät pöytälaatikossa ja eivät pääse koskaan haaveilua pidemmälle. Matka on hyvä saada alkuun riittävän pienillä askelilla ja muistaa, että muutosmatkalla on toisarvoista, millaisella matkavauhdilla kukin tavoitteissaan etenee. Tärkeää on se, että saavutetut tulokset tuntuvat merkityksellisiltä. Lisäksi on hyvä huomioida, että aikaa on syytä priorisoida riittävän ajoissa hyvinvoinnista huolehtimiseen, muutoin sitä tarvitaan jatkossa huomattavasti enemmän sairauksista toipumiseen.
”Muutosmatkalla on toisarvoista, millaisella matkavauhdilla kukin tavoitteissaan etenee”
Löytöretkiä onnistumisiin® -hyvinvointiohjelma organisaatioille
Pitkäaikainen valmennustyö on opettanut, että onnistumiset, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla, ovat seurausta riittävästä toimeenpanoenergiasta, hyvin asetetuista tavoitteista sekä taidosta johtaa asetettuja tavoitteita tuloksekkaasti. Edellisen pohjalta kehitimme työyhteisöille suunnatun oivalluttavan seikkailun, joka tarjoaa energiaa ja osaamista hyvinvoinnin johtamiseen sekä tavoitteiden saavuttamiseen.
Lukuvinkki: Päätökset muuttavat elämää
Kuvat: Hyvinvointikoulu
Kirjoittaja: Janne Mustonen ja Mikko Törmälehto