Mielen taidot

Mieli on mielenkiintoinen hahmo. Se eroaa ihmisen muista rakenteista siten, että kukaan ei osaa tarkalleen ottaen sanoa, mistä se alkaa ja mihin se päättyy. Toisin kuin vaikkapa hauislihas tai keuhkoputki. Silti mieli vaikuttaa meihin ehkä enemmän kuin mikään muu kehon järjestelmistä.

Kun omat ajatukset ahdistavat, kyse on mielen pulmasta. Kun toiminta päätyy tämän tästä someen, vaikka työlistalla olisi tärkeämpiäkin asioita, kyse on mielen pulmasta. Näitä pulmia osuu meidän kaikkien elämän varrelle, mutta niistä selvitään mielen taidoilla.

”Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella. Määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %.

 

Mieli koostuu suuresta joukosta erilaisia taitoja. Mielen taitojen avulla yksilö voi vaikuttaa mm. omaan ajatteluun, käyttäytymiseen, tunteisiin, muistamiseen sekä tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen.

Mieltä on helpompi ymmärtää atk -analogian kautta. Mielen rooli on toimia elämässä ikään kuin käyttöliittymä puhelimessa. Käyttöliittymän toimivuus ratkaisee lopulta sen, kuinka tyytyväinen elämään voi olla.

Jos mieli on käyttöliittymä elämään, niin mielen taidot ovat applikaatioita eli sovelluksia, joiden avulla elämässä voi onnistua. Mielen taitojen avulla on mahdollisuus sietää paremmin epävarmuutta ja vastoinkäymisiä, onnistua navigoimaan itselle tärkeissä tavoitteissa, ylittää vaikealta tuntuvia esteitä sekä kyetä säilyttämään huomio ja tarkkaavaisuus käsillä olevissa tehtävissä.

Erilaisia mielen taitoharjoittelu-alueita ovat mm.:

 

Itsetuntemus:

Itsetuntemus on kykyä tunnistaa ja ymmärtää niin itseään kuin omaa toimintaa. Itsetuntemuksen piiriin kuuluvat mm. oman biologispohjaisen temperamentin ja persoonallisuuspiirteiden tunnistaminen, identiteetin jäsentäminen, itselle tärkeiden arvojen tunnistaminen, omien ajatus-, tunne- ja käyttäytymismallien sekä yksilöllisten selviytymis- ja puolustuskeinojen tunnistaminen.

 

Itsesäätely:

Itsesäätelytaitoihin kuuluvat mm. tunteiden, ajatusten, kehontilojen sekä käyttäytymisen säätely.

Tunnetaitoihin kuuluvat esimerkiksi tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä tunteiden hyväksyntä. Tunne-alueita ovat mm. optimistisuuden, myötätuntoisuuden sekä myönteisyyden ylläpitämisen taidot.

Ajatteluun liittyviä taitoja ovat mm. metakognitiiviset taidot eli kyky havainnoida omia ajatuksiaan ja itseään ajattelijana. Ajatustaitoja ovat lisäksi mielen kontrollin heikentämiseen liittyvät taidot, itsepuhe ja motivointi sekä omien uskomusten tunnistaminen.

Käyttäytymisen kontrolli ja ohjaaminen syntyvät pitkälti ajatuksiin sekä tunteisiin liittyvistä ilmiöistä.

 

Keskittymistaidot:

Keskittymistaidot liittyvät pitkälti itsesäätelyyn, mutta niitä voi olla mielekästä tarkastella omana osa-alueenaan. Kyky olla läsnä hetkessä sekä kyky ylläpitää ja suunnata tarkkaavaisuutta ovat tyypillisiä keskittymiseen liittyviä taitoja. Aivot ovat luontaisesti taipuvaisia säilyttämään fokuksen yhdessä asiassa kerrallaan, mutta erilaiset ulkoiset tai sisäiset ärsykkeet voivat kaapata huomion.

 

Mielentäminen:

Etenkin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa mielentäminen (tai mentalisaatio) on yksi keskeisimmistä taidoista. Mielentäminen on kykyä ylläpitää oma ja toisen mieli mielessä vuorovaikutustilanteissa. Mielentäminen on itsesäätelyyn pohjautuva taito, joka kehittyy vuorovaikutustilanteita harjoittelemalla. Mielentämisessä on tärkeää erottaa omat ajatukset sekä tunnetilat toisen ihmisen tunteista sekä ajatuksista.

 

Mentaalista maastavetoa

Tulokset tottelevat tekoja, myös mentaalitreenissä. Mentaalimuskelit eivät kehity uppoutumalla omiin ajatuksiin, vaan keskittymällä suunnitelmallisesti havainnoimaan omia ajatusmalleja, tunteita sekä käyttäytymistä.

Kuten missä tahansa harjoittelussa, myös mentaalitreeneistä on hyvä pitää harjoituspäiväkirjaa. Hyvinvointikoulun psyykkisen valmennuksen asiakkaiden kanssa käytetään esimerkiksi seuraavanlaista käyttäytymisanalyysi -pohjaa, jolla oppii tunnistamaan omia ajatus-, tunne- ja käyttäytymismalleja sekä niiden seurauksia.

 

Tilanne:

Tilanneanalyysiin kirjataan se tapahtuma tai konkreettinen tilanne, jota halutaan katsoa suurennuslasin kanssa. Tässä esimerkkinä on henkilö, joka haluaa tunnistaa ruokailutapahtumaan liiittyviä mentaalisia malleja. Tilanne on siis ruokailu.

 

Ajatukset:

”Nyt on ihan hirveä nälkä”, ”Nam, mitä ruokaa”, ”Nyt syödään koko rahan edestä”

 

Tunteet ja kehontuntemukset:

”Nälkä”, ”Vatsa kurnii”, ”Mielihyvä”

 

Käyttäytyminen:

Lastaan lautasen täyteen. Syön ahnehtien ja kunnolla pureksimatta.

 

Seuraukset:

Ähky ja morkkis.

Päiväkirjan pitäminen edistää oman toiminnan havainnointia ja hallintaa. Kun oppii havainnoimaan omaa toimintaansa sekä mielen tapaa tuottaa ajatuksia ja tunteita, oppii niihin saamaan paremmin myös etäisyyttä. Tätä kautta hallinnan tunne, seuraavalla kerralla samassa tilanteessa, todennäköisesti paranee.

Mielen taidot ovat nopeasti muuttuvassa maailmassa yhä tärkeämpiä taitoja. Mielen taidoilla suojaudutaan mielenterveyttä rapauttavilta tekijöiltä ja toisaalta voidaan toteuttaa entistä enemmän omien arvojen mukaista elämää.

 

Lukuvinkki: Kyvyttömyys olla hetkessä on stressitila

 

Valokuvat: Shutterstock

 

Kirjoittaja: Janne Mustonen ja Lasse Seppänen