Löytöretki mieleen® - Hyvinvointikoulu.com

Amerikkalainen neurotieteilijä Daniel Siegel määrittelee mielen prosessiksi, joka säätelee tiedon ja energian virtauksia ihmisissä. Siegelin kuvauksen mukaan mieli on yksilöissä virtaava prosessi, kuten esimerkiksi aineenvaihdunta tai hengitys. Mielellä on taipumus tuottaa ajatuksia, tunteita sekä mielikuvia yhtenä virtana tietoisuuteemme. Näitä kokemuksia, tai niiden osia, voi sitten aktiivisesti havaita ja hyödyntää arjen eri tilanteissa.

Nähtävästi ei ole yhtä vallitsevaa käsitystä siitä, mitä mieli tarkalleen ottaen on. Ei ole myöskään tarkkaa tietoa siitä, missä se sijaitsee. Mieli ei ole sama asia kuin aivot, mutta mieli käyttää aivoja luodakseen itsensä. Mieli ei rajoitu aivoihin, mutta ei myöskään fyysiseen kehoon. Mieli ulottuu kehon lisäksi sen ulkopuolella olevaan ympäristöön ja on oikeastaan kaikkialla, mihin aistielimet ulottuvat.

Mieli reagoi ympäristössä oleviin ärsykkeisiin ja kerää palautetta ympäristöstä. Kertyvästä informaatiosta merkityksellinen tieto välittyy tietoisiksi havainnoiksi, kokemuksiksi sekä ajatuksiksi. Ajatukset, kokemukset, havaitseminen, kokeminen, tietäminen, tahtominen, kuvitteleminen, ymmärtäminen, tunteminen sekä tavoitteellinen toiminta ovat esimerkkejä mieleen liittyvistä toiminnoista.

Mielen taidot

Toisin kuin kehossa oleva lihas, mieli ei ole mekaaninen supistumis-rentoutumissykliin rajoittuva rakenne, vaan kompleksinen tai jopa kaoottinen järjestelmä, jota ei voi hallita samalla tavoin kuin kehon lihasta. Tässä suhteessa mielen hallinta, niin kiinnostavalta kuin se kuulostaakin, on mahdotonta. Sen sijaan mielen taitojen johtaminen on hallittava kokonaisuus, kunhan ensin tunnistaa erilaiset osa-alueet tai pikemminkin taitoalueet, joita mieli pitää sisällään.

Jotta mielestä saisi jonkinlaisen konkreettisen otteen, voi mieltä ajatella mielikuvallisesti ikään kuin käyttöliittymänä. Käyttöliittymä pitää sisällään erilaisia applikaatiota (aistit, ajattelu, mielen taidot, tunteet), joiden kautta ihminen kytkeytyy maailmaan. Yksinkertaistettuna voi ajatella, että mieli on käyttöliittymä elämään. Se, kuinka käyttöliittymä toimii, vaikuttaa siihen millaisena kukin meistä elämän laatunsa kokee. Tästä syystä mielen toimivuudella on valtavan suuri merkitys siihen, millaista elämä sekä siihen liittyvä tietoisuus itse kullekin on.

Mieltä ja sen tutkimista voi lähestyä erilaisista näkökulmista. Mieltä voi pohtia filosofisesti abstraktioiden ja käsitteiden tasolla. Sitä voi mitata sen osilla, kuten aivojen toimintaa nykyaikaisilla aivokuvantamislaitteilla, tai kehittää erilaisten tekniikoiden, kuten esimerkiksi psykoterapian avulla.

On tärkeää, että mieltä ei eroteta muista elämän tärkeistä toiminnoista, kuten ravitsemuksesta, palautumisesta, sosiaalisista suhteista tai liikunnasta. Mieli toimii kaikkien käyttäytymisvalintojen taustalla. Siksi mielen luonnetta sekä toimintaa on hyvä tarkastella useasta eri suunnasta ja tilanteesta käsin. Toisaalta mieleen vaikuttavat ravinnon laatu, liikunnallinen aktiivisuus, sosiaaliset suhteet sekä monet muut tekijät. On tärkeä ymmärtää, että valinnoilla, liittyivätpä ne ympäristöön, ravintoon tai erilaisia kokemuksia tuottaviin valintoihin, on merkitys mielentilaan.

Lukuvinkki: Johda itsesi tuloksiin

Kuvat: Hyvinvointikoulu

Kirjoittaja: Janne Mustonen